perjantai 16. toukokuuta 2014

Uusi blogi, eri aihe

Täytyy nyt ihan rehellisesti tunnustaa, ettei tämä talonrakennus ole ihan kaikista lähimpänä sydäntä. Kirjoittamiseen, bloggaamiseen ja toisten blogien lukemiseen taasen jää hyvin vahvasti koukkuun. Talo on ollut pitkään asuttavassa kunnossa, vaikkakin tekemistä riittää vielä pitkäksi aikaa. Kuten moni muukin raksabloggaaja, myös meillä on mietitty mitä raksablogille jatkossa käy. Sisustamisesta, pihatöistä ja kipoista ja kupeista kirjoittaminen ei tunnu mielekkäältä. Tuttuja raksablogeja seurataan edelleen ja Villa Tykin kommentteihin toki vastataan. Päivityksiä tulee, mutta väljästi.  Koska bloggaaminen on kuitenkin varsin mukavaa ja yhteisöllistä puuhaa, aloitin jo tovi sitten toisenlaisen blogin. Blogissa on juttua retkeilystä, polkujuoksusta, luonnossa liikkumisesta, vähän koiravaljakoista, pidemmistä vaelluksista, pikkaisen koskenlaskusta, kiipeilystä, perisuomalaisesta marjastamisesta, vähän kaikesta mistä tulee hyvä mieli.



Ylämäki löytyy täältä.

Talolla kaikki etenee hitaasti mutta varmasti. Portaat ovat sysäyksittäin saamassa uutta pinnoitetta, nurmikko kasvaa miten kasvaa ja linnut sirkuttavat pihalla. Takapihan terassi odottaa motivaatiota, talonmaalaus parempia kelejä, rinteeseen pitäisi laittaa jotain, ja yksittäinen ulkovalokin kaipaa seuraa. Pihalle on istutettu marjapensaita; on vadelmaa, mustaherukkaa, mustikkaa ja karviaista.

Syksyllä istutettu nurmikko vaatii vielä vähän jotain.




Käsittely etenee askelma kerrallaan.

Tervetuloa siis myös Ylämäkeen !

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Varmin tapa saada sadetta

..on maalata jotain ulkona. Vettä tulee, oli sitä luvattu tai ei. Kokeiltiin tätä ensin terassipöydän lakkauksella ja myöhemmin sokkelimaalilla. Takuuvarma konsti!

Talo on edelleen pohjamaalissa (kröhöm), mutta maalit on sentään valittu ja ostettu. Sokkeli on maalattu kahdesti, ja molemmilla kerralla lopussa saatiin sadetta. Onneksi se ei näytä vaikuttaneen lopputulokseen.

Maalaamaton sokkeli ja talon värimalli.

Hinkuti hink.

Kolot voi paikata tai sitten ei.

Valmis.

Seuraavaksi voisi maalata talon, jos ei sataisi lunta.


keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Tökeröin piilomainosblogi ikinä

Blogeissa olevista mainoksista on ollut paljon puhetta. Mainos tulee tunnistaa mainokseksi, piilomainontaa ei saa tukea, kuluttajaa ei saa johtaa mainonnalla harhaan.

Kuluttajaviraston ohjeet

Mutta mitäpä sanotte mainoksesta, joka on muotoiltu kokonaan blogin muotoon? Perustetaan blogi jossa kerrotaan miten hieno tuote on, linkitetään ahkerasti yrityksiin ja niiden yhteistyökumppaneihin? Mitä jos jätetään kertomatta selvästi, että kirjoittaja onkin erään monesti kehutun yrityksen palveluksessa? Verhoillaan mainos blogin muotoon, eikä mainoksen luonne käykään ihan heti ilmi?

Tällainen verhoiltu mainos löytyy osoitteesta  http://muurametalo.wordpress.com/

Antoisia lukuhetkiä  !

Vielä loppuun katkelma Kuluttajaviraston ohjeista:

Markkinaoikeus on käsitellyt mainonnan tunnistettavuutta mm. ratkaisussaan 1994:17. Yrityksen julkaisut oli laadittu muistuttamaan toimituksellisia julkaisuja, eivätkä ainakaan kaikki lukijat heti havainneet julkaisujen sisältävän miltei yksinomaan yrityksen markkinoimia tuotteita esittelevää kaupallista aineistoa. Yksityishenkilöiden kertomusten ja asiantuntijoiden lausuntojen muodossa esitettyjä markkinointiväittämiä, joita ei heti voinut erottaa markkinointiväittämiksi, pidettiin kuluttajien kannalta sopimattomana markkinointina. Ratkaisun mukaan mainos on voitava tunnistaa mainokseksi heti, ilman että siihen tutustuu tarkemmin.

Eteinen toimivammaksi

Aikanaan laitettiin eteiseen suuren suuri peilikaappi. Sen piti niellä kaikki ulkovaatteet ja vähän muutakin rojua. Jostain kummallisesta syystä vaatteet eivät riittävällä tiheydellä päätyneet kaappiin, ja kenkäkoritkin oli jotenkin vaivalloisia käyttää. Lasten märät housut kiikutettiin pesuhuoneeseen kuivumaan. Lapaset ja hatut on myös aina märkiä, ei niitäkään voi laatikkoon laittaa. Omat kengät oli liian korkeita kenkähyllyyn, ja jäivät sitten lojumaan lattialle. Tila kaapin ja portaiden välissä oli todella ahdas. Peilikaapin piti tuoda eteiseen tilantuntua mutta ei se pelkkä peili kyllä käytettäviä neliöitä lisää, ei.

Päätettiin myydä kaappi. Tässä on pari ruttua matkassa. Kaapin takana on jakotukki. Jakotukilta lähtevät lattialämmitysputket Muurametalojen hankkima putkimies asensi niin sanotusti päin persettä. Putket estivät lattian laatoittamisen normaalisti. Tämä olisi ollut hyvin helppo tehdä oikein, mutta jos ei viitsi niin ei viitsi. Tämä kyseinen putkiurakoitsija ei ole viitsinyt hoitaa muitakaan hommia ihan kunnialla, sillä verottaja näyttää perivän urakoitsijalta 18 437 euroa.

Jakotukki täytyy siis piilottaa myös uuden naulakon taakse, ja kehnosti vedetyt putket siistiä jotenkin. Vaatesäilytykseen seinälle tulee yksinkertaisesti pari hattuhyllyä ja rivi naulakoita seinälle, ja kengille kenkätelineet. Tila on sinänsä iso, joten se saa nyt vaan kestää pari näkyvillä olevaa takkia. Naulakon taakse tulee koristelaudoitus. Vaikka se on vasta puolitiessä, tykkään siitä jo nyt!

Kaikelle sälälle tulee koreja. Eteiseen on mahduttava myös epämääräinen määrä kypäriä, urheilutossuja, lapasia ja kaikkea muuta käytössä olevaa rojua. Niille hankittiin aivan ylihinnoiteltuja Luhdan kannellisia puunvärisiä koreja. Näissä seitsemässä korissa ovh oli yhteensä 221 euroa. Maksoin niistä yhteensä 11 euroa, joka oli jo ihan sopuhinta. Märät sormikkaat ja pipot kuivataan jatkossa virityksessä, jonka ajattelin askarrella juuttinarusta ja pyykkipojista.. Katsotaan floppaako se aivan täysin.

torstai 6. maaliskuuta 2014

Onnistuneet valinnat

Edeltävien ei niin onnistuneiden valintojen vastapainoksi on toki monta kohtaa, joiden valinnassa ollaan onnistuttu. Listat ovat hirmuisen kivoja, joten tässä semmoinen:

1. Keittiö ilman yläkaappeja. Yläkaappeja ei vaan tarvita mihinkään. Ratkaisu on vetolaatikot ja turhasta (siis oikeasti turhasta) tavarasta luopuminen. Vielä joitain vuosia sitten keittiössä oli paljon kippoja ja kuppeja joita ei käytetty juuri koskaan. Tarpeettomia tavaroita on karsittu useasti, ja uuden ostamisessa käytetään harkintaa.

2. Musta-valko-harmaat pinnat. Jostain syystä koko talosta puuttuu värit. Pintamateriaalivaiheessa luotiin talo, joka on neutraali ja selkeä. Lopputulos oli toki neutraali ja selkeä, mutta myös vähän kylmähkö. Nyt tälle neutraalille pohjalle on helppo valita väripilkkuja, jotain suttuisuutta (kuten värilliset kuviolliset verhot), ja puuta tuomaan lämpöä (esimerkiksi huonekaluissa tai viinipullotelineessä). Suoraan ei oltaisi osattu valita tänne kiinteitä puupintoja, mutta näin "jälkikäteen" niitä on helpompi lisätä kokonaisuuteen. Sitten jos kyllästyy, väripilkut ja puut on helppo vaihtaa, koska ne ovat irtonaisia ja pohjaväritys talossa on neutraali alusta mille tahansa.

3. Yläkerran kylpyhuoneen kiviseinä. Aivan ihana. Vaaleiden kivien valitseminen oli helppoa, mutta lopputulos hieman arvelutti. Netissä on kuvia hienoista kivipinnoista ja kamalista kivipinnoista. Yleensä ongelmat liittyvät väärän väriseen sauma-aineeseen, tai sauma-aineen liialliseen tai liian vähäiseen käyttöön. Laatoittaja onnistui tässä varsin hyvin.



4. Keittiön ruokapöydän alla oleva matto. Tämähän on sitten blogimatto. Olkoon nyt mikä hyvänsä, matolle voi kaataa ämpärillisen muroja, leivänmuruja ja muuta mujua, eikä se näy. Pidän tätä hyvänä ominaisuutena lapsiperheessä.




maanantai 3. maaliskuuta 2014

Mikä uudessa kodissa ei toimi

Talossa on nyt asuttu noin 9 kuukautta. Yläkertaa tehdään pääasiassa viikonloppuisin, ja siellä tilanne on hyvinkin mallillaan. Puuttuu pöntön ja suihkun asennus, vähän sähkötöitä ja osa listoista. Vaikka meillä huoneet ja kalusteet eivät olekaan vielä lopullisessa kuosissaan, tässä asuessa on silti selvinnyt mitkä asiat asunnossa toimivat ja mitkä eivät. Koska suomalainen on luonteeltaan perusvalittaja, keskitytään nyt vaan niihin asioihin mitkä ei toimi.

1. Eteinen on heti ovella pieni, vaikka tilana onkin suuri. Heti ulko-ovelta tullessa vasemmalla on portaat ja oikealla iso vaatekaappi, eikä neljän hengen tunkeminen siihen väliin ole kovin mukavaa. Tila heti ovella vaikuttaa pieneltä vaikka neliöitä onkin eteiseen tuhrattu varsin runsaasti. Portaiden sijoittelu ja kaapit tekevät tilasta kuitenkin ahtaan meidän porukalle. Eteistila jatkuu toki eteenpäin, mutta kuraisilla kengillä ei oikein voi tallata yhden makuuhuoneen oven ohi, eikä muuallekaan pääse. Lisäksi eteisen iso kaappi ei tilassa toimi. Kukaan ei jaksa laittaa kenkiään liukuoven takana olevaan kaappiin, ei lapset, ei mies, en minä. Kaappi saa lähteä ja tilalle laitetaan kenkätelineet ja jonkinlaisia irrallisia koukkuja takeille. Koska tila on iso, saa se kestää muutaman näkyvilla olevan takin ja 16 paria kenkiä.

2. Laminaatti rikkoo sukat. Meillä on Pergon laminaattia, jonka reunat lohkeavat. Muutama kolo syntyi jo laitettaessa, ja osa on rispaantunut asumisaikana. Elämisvaraa on, eikä laminaatit repeile koko saumasta, eivätkä nouse ylös. Vain nurkat ovat heikot. Parhaiten tämä näkyy niissä tiloissa joissa kulutus on kovinta eikä lattialla ole mattoa (luonnollisesti). Keittiössä on monta lohjennutta kulmaa ja mun sukkalaatikossa ainakin viidet parsintaa odottavat villasukat. Yläkerran laminaattihan meni vaihtoon kokonaan, koska palaset eivät vain asettuneet paikalleen. Tämä ei myöskään ollut erityisen halpa laminaatti, mutta laatu on huono.

3. Hanat. Tällä hetkellä mikään hana ei miellytä.

Vessan hana roiskii vedet peiliin ja lattialle (edelleen). Ongelmana tässä taitaa enemmänkin olla hanan ja altaan yhteensopivuus.

Keittiön hana on ruma. Ensimmäinen hana meni vaihtoon, koska alkoi puolen vuoden käytön jälkeen vuotaa. Toinen hana vuosi jo ensimmäisessä käytössä. Kolmaskin hana vuosi, mutta eri kohdasta. Sitten vaihdettiin merkkiä, ja hana piti löytää nopeasti. Tehtiin kompromissi, koska tiskaaminen monta viikkoa käsin ja veden hakeminen kodinhoitohuoneesta alkoi tympiä.

Kodinhoitohuoneen hana löystyy käytössä. Onneksi se on käytössä aika vähän, joten toistaiseksi hana saa olla.

Yläkerran vessaan malja-altaan kaveriksi hankittu hana ei sittenkään sovi käytettäväksi malja-altaan kanssa juuri tässä tilassa järkevästi. Vaihtoon.

4. Ledinauhojen kiinnitykset prkle.

tiistai 28. tammikuuta 2014

Bestå ja muuta kantoa ja kasausta

Yläkerta on hyvällä mallilla. Suurin osa seinistäkin on jo kitattu ja maalattu, mutta yksi murheseinä on vielä kesken. Hirmuisen vaikea päättää mitä millekin seinälle tulee: maalia, tapettia, lautaa, panelia? Siksi yksi seinä jäi aiemmin levyttämättä, ja se levytettiin vähän jälkijunassa. Koska kittaus ja maalaus ei nyt juuri erityisemmin innosta, hain ikeasta vähän lisää kasattavaa.

Yläkerran wc-tilaan valkattiin allaskaapit, ja tarttuipa mukaan vielä kaikkea pyyhekoukkutilpehöörää ja penkkiä ja muuta. Onnistunut reissu, 12h matkoineen.

Makuuhuoneeseen tulee vaatekaapeiksi 128cm bestå. Kiitos vielä sille ihanalle joka tämän vinkkasi! Kaappien hankinta meinasi mennä vaikeaksi, koska ensimmäisellä hakureissulla kaappeja ei ollut, ja meille kerrottiin että korkeiden kaappien valmistus lopetetaan. Joku erä kuitenkin myöhemmin tuli, ja kävin siitä napsimassa meille kaapit. On muuten hyvä jumppa kantaa ne autoon ja autosta yläkertaan!


Vaatekaappi numero yksi. Pari jäljellä.

Joka paikkaan sattuu.

tiistai 21. tammikuuta 2014

Kivet kylpyhuoneen seinään

Yläkerran wc-suihkutilan laatoitus on hyvällä mallilla. Eilen laatoitettiin lattia, ja tänään oli vuorossa jokikiven (tai jonkun pirun kiven) latominen seinään. Kivien riittävyys aiheutti hieman päänvaivaa, sillä olin laskenut kiviä laitettavaksi kaksi levyä vierekkäin. Päädyttiin laittamaan kiviä vajaat 3 levyä, sillä näin jako muiden seinälaattojen kanssa sopisi paremmin.

Kivet tulivat valmiina verkossa, kuten lattian mosaiikitkin. Molempien asentaminen näytti menevän kohtalaisen kivuttomasti, näin sivusta seurattuna. Jokikiviverkoissa oli kivistä aseteltu sahalaita, joka sopii todella hyvin tasareunaisen 20x40 seinälaatan viereen. Viimeisten kivien asettelu väleihin olikin varsin mielenkiintoisen näköistä nappulaleikkiä (onneksi ei tarvinnut tehdä sitä itse).

Pala kerrallaan seinään.

Laatan kavennus.

Tullitarkastajan rietas kumikäsine ja välikivien mallaus.

Saumausta vailla.

Vierekkäin lähes kolme levyllistä kiviä, melkein niin kuin oli suunniteltu. Ylimääräistäkin jäi pari kourallista. Kiviseinän maksimointi jeejee.

maanantai 13. tammikuuta 2014

Maalausta osa 9348673

Kaikki katot on nyt maalattu.

Onko teillä kaikilla muilla täydelliset levykatot? Meillä ei nimittäin ole. ;) On tosin kuulunut sellaistakin huhua, ettei jälki ole ammattilaistenkaan jäljiltä täysin virheetöntä. Vaikuttaa siltä, että jokainen joka on tehnyt levykattoa, löytää omasta katostaan jotain vikaa. Jos ei löydä, ei ainakaan kovin mielellään lähde samaan hommaan uudelleen (enää ikinä). Meillä levykattojen saumat ovat ehkä kuitenkin aavistuksen vajaatäytöllä, ja jos niitä jää tuijottamaan, saumakohdan kyllä näkee. Vastaavasti alakerrassa ammattilaisten tekemän saumauksen jäljiltä sauma on ihan yhtälailla nähtävissä, viimeistään silloin kun laittaa kattoon ledinauhaa tai osoittaa sitä halogeenilla. Halogeeni on ystävä.

Alkuperäinen ajatus oli tehdä olohuoneesta vaalea ja valoisa. Mitään tummaa ei ollut tulossa. Niinpä laitettiin matalaan seinään tuollainen ujo ruskea. Se on nimeltään Kontiainen. Vielä maalipurkkia avatessa kävi mielessä irvikuva kontiaisen paskan värisestä seinästä, mutta lopputulos on enemmän kontiaismainen ja ehdottoman mieleinen.

Maamyyrä seinässä.
Kuka näitä nimiä oikein keksii??

Portaiden takaseinää on vatuloitu monta viikkoa. Koska seinä on alakerrasta lähtien tehty vinoon, olisi sen levyttäminen ollut ikävää. Niinpä luovuttiin suosiolla tapetointihaaveista ja lähdettiin etsimään muita ratkaisuja joilla välttää levytys. Jos oltaisiin löydetty mieleinen paneeli, oltaisiin laitettu seinä sellaisella. Koska paneelimarkkinat täällä eivät toimi kovin hyvin ja mallipaloistakaan ei löytynyt helppoa ja hyvää ratkaisua, päätettiin laittaa portaiden taakse hötöä kattopaneelia. Se kestää minkä kestää, toistaiseksi miellyttää silmää ja on kohtuullisesti vaihdettavissa. Niittipyssyllä vaan pöks pöks kiinni ja se on siinä. Se ei vaan mene jakeluun, miksei tähän olisi voinut löytyä hienoa oikeasti puista paneelia...


Ihana kaartuva porras.


Lähikuva paneelin hennosta kuviosta.
Saisi kohta olla jo valmis.

perjantai 10. tammikuuta 2014

Vastustusta kerrakseen

Kyllä nyt on takkuista.

Yläkertaan tilattu laminaatti on jollakin tapaa viallista. Palat eivät vain mene paikalleen, vaikka mitä tekisi. Laminaatti on samaa kuin alakerrassakin, tosin myöhemmin ja eri paikasta ostettua. Asennettiin alakerran laminaatit itse, eikä siinä ollut mitään erityistä. Muutamat kulmat ollaan saatu rikottua, muttei muuta. Yläkerran laminaatit eivät vaan tuntuneet loksahtavan paikalleen, jäivät päätyreunasta ylös eivätkä painuneet kokonaan maata vasten. Asiaa havainnollistavien lisäkuvien lähettäminen ja keskustelu Pergon kanssa johti laminaattien vaihtoon. Uudet tulevat toivottavasti viikossa.

Reuna rikkoo sukat.

Ei asetu tasaiseksi, ei.

Yläkertaan tilattu Hansgrohen seinän sisään asennettava suihku on sellainen, ettei se meille lähetettyjen osien kanssa kuulemma täytä suomalaisia säädöksiä. Liitännät sellaisenaan eivät ole ok, sanoo putkimies eikä suostu suihkua asentamaan. Myös kvv-vastaava tyrmää asennustavan, ja nyt selvitellään mikä tässä mättää, onko suihkuun saatavilla Suomen rakentamismääräykset täyttäviä osia, vai palautetaanko suihku. Tilasin suihkun ja kaikki sen asentamiseen tarvittavat osat, mutta joku tässä nyt ei toimi. Ilmeisesti kuitenkin puuttuu yksi ylimääräinen peltiboksi, josta ei ollut puhettakaan suihkun oston yhteydessä, eikä sitä myöskään meille toimitettu. (Hansgrohen suihkun mukana tulleissa ohjeissa ei tätä peltilaatikkoa mainita ollenkaan, ja heidän asennusohjeensa ei siten sovellu käytettäväksi täällä Suomessa ?)

Ennen suihkuasian selviämistä ei voi tehdä vesieristeitä, eikä toki laattojakaan. Hommat siis seisovat sekä lattian että wc-suihkutilan osalta.

Jouluna huomattiin ettei jääkaappi toimi ihan normaalisti. Mittarointi osoitti, että jääkaapin lämpötila sahasi välillä -3/+10. Kun käännettiin jääkaappia kovemmalle, lämpötila sahasi välillä -7/+7. Näillä lämpötiloilla kasvikset jäätyvät eikä kala säily. Onneksi ulkona oli koko ajan tasainen jääkaappilämpötila, eikä tästä aiheutunut muuta ikävää kuin kaikkien jouluruokien poisheittäminen. Jääkaappi on nyt korjattu, sopivasti ennen suurempia pakkasia. Katsotaan korjaantuiko kaappi vaiko ei -ihan suoraan en siihen menisi luottamaan.

Yläkertaan pitäisi tilata paneeleita, mutta en vaan saa päätettyä ja tilattua niitä. Vatulointi tämän osalta jatkuu.

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Tapetointia ja maalausta

Yläkerran tympeät nauhoitukset, kittaukset ja hionnat on tehty. Katto on pääosin maalattu, seinät pohjamaalissa, pari seinää jo ihan oikealla väritykselläkin. Makuuhuoneen lattia on aluillaan, mutta homma keskeytyi kun laminaatit eivät tunnu menevän paikoilleen. Tavara ja laittaja on samaa kuin alakerrassakin, joten hieman ihmetyttää tämä asia.

Pohjamaalissa. Väri- ja tapettimallit esillä.


Liima seinään ja tapetti perään.
Tapetointi oli kaiken maalauksen ja kittauksen jälkeen varsin mukavaa puuhaa. Vaikka maalauskin on mukavaa (nopeesti näkyvää), on siinäkin rajansa. Koko yläkerran seinien ja katon jälkeen tietää maalanneensa. Tapetin saumakohtiin maalattiin vierusseinän tummaa harmaata, ettei saumakohdista paista valkoinen väri vahingossakaan läpi. Harmaa tausta antaa vähän anteeksi. Telasin saumojen välejäkin vähän, ettei tapetin läpi näkyisi selviä rajoja. Ei näy nyt ja tuskin olisi näkynyt ilman tuota epäsiistiä maalaustakaan.

Tapetointi on niin helppoa, että sen tekee vaikka yksin. Tapetti kohdistetaan, leikataan sopivan mittaisiksi, levitetään liima seinään ja painetaan tapetti perään. Ilmakuplat pois ja vuota on valmis. Tässä oli tiimityötä, mutta alakerran vessan tapetoin aikanaan yksin. Sen kohdistaminen oli ärsyttävää (epäsäännöllinen ja rosoinen tiilikuvio), mutta muuten tapetointi on hyvin helppoa. Tässä tapetissa oli jopa kuvion vaihtumisen osoittava saksimerkki. Yksi ehto tapetoinnissa kuitenkin on: Ei vetytettävää paperitapettia. Se ei ole mielenterveydelle hyväksi.

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Voihan seinäpaneeli ja sisustuslauta!

Tässä mökissä on melkoisen tasaväristä. Seinät ovat yksivärisiä, kaapit valkoisia, oikeastaan kaikki muut paitsi yksi sohva ovat yksivärisiä, tasaisia. Mustaa, harmaata, valkoista. Intressinä on ollut jotenkin pehmentää tätä ja tehdä yläkerrasta vähän kodikkaampi. Pelkään että lopputulos on sekamelskaisempi, muttei murehdita siitä vielä. Bongasin Siparilan kivoja tuotteita, ja kävin jo reilu kuukausi sitten kyselemässä mistä niitä saa ja mikähän olisi hinta. Silloin ei vielä ollut ihan tarkka määrä ja kohdeseinä tiedossa, mutta suuntaa-antavat tiedot kuitenkin. Sain parista paikasta vaivoin hinnat. Muttakun se on tilaustavaraa ja siihen tulee rahditkin päälle.. No olkoon vaan ja tulkoon vaan.

Nyt kun visiot ovat vähän kirkastuneet ja eräs kauppa mainosti sisäpaneeleista olevan -20%, päätin pika-aikataululla mitä mihinkin tulee, otin kaikista hemmetin seinistä jokaikisen mitan ja kävelin kauppaan.

Oisko Siparilan usvalle ja rosolle hintaa ja toimitusaikaa?

"Ei oo hyllyssä"
"Ei sitä ehkä oo Siparilalla valmiinakaan"
"Ei ne tollasia neliömääriä tilattuna ees tee"
"Jos tollasen määrän tilaa, se on aika kallista"
"Pitäs olla vähän kroisos"

Ei lannistuta vielä :D

Myyjä kuitenkin soitti sinne Siparilalle, sai tiedot, sai hinnat. Sitä paneelia saa ketjun toisen myymälän varastosta, aivan kuten edeltävälläkin kerralla olisi saanut. Nyt kun heillä oli näistä tuotteista -20% alennus, hintaa paneelille jäi kuitenkin enemmän kuin viime kerralla ilman mitään erityisiä alennuksia. Itseasiassa nyt tuotteesta tuli kolmesta kaupasta kallein.

"Nii, se tekee noin xx euroa neliö, mitä jos ottasit tavallista paneelia ja käsittelisit sen itse"

Mä en kyllä missään vaiheessa itse sanonut että onpas kallista. Se on lautaa, hitto vie, ja sitä olisi tulossa meille yhteensä ehkä 25 neliötä, ja tykätään juuri noista tuotteista. Ehkä niin pientä erää ei kannata myydä? Listassa oli kyllä vielä paneelia kattoon, ihan hyllytavaraa jopa, muttei tehnyt enää mieli edes kysyä siitä.

Ukko kokeili onneaan eri kaupungin vastaavassa kaupassa. Vastaus oli "ai mikä, sipa..? En oo kuullutkaan." Tämä oli siis yhtälailla Siparilan jälleenmyyjä, mutta ei sieltäkään saanut paneelia ostetuksi. Ihan huuhaata koko kampanja.

Eipä lannistuta vieläkään. Täytyy juonia jotain......

tiistai 10. joulukuuta 2013

Vielä kerran lämmityksestä

Mikään ei enää yllätä tässä talossa. Suokaa anteeksi jos selostus on jossain määrin sekavaa tai joku asia on kirjoitettu kummallisesti. Tämän lvis-asian jatkuva veivaaminen on todella puuduttavaa -mutta kirjoittamisen arvoista silti.

Meillä on ollut lvis-asioissa epämääräisyyksiä oikeastaan koko sen ajan kun tämä mökki on tontilla ollut. Meillä on ilma-vesilämpöpumppu (ctc ecoair polar), vesikiertoinen lattialämmitys (kilkkeineen enerlineltä), iv-kone lämmön talteenotolla (enerventin pingviini). Asennus ja säätäminen kuului talotehtaalle. Korjailuja ja selvittelyjä on tehty jotakuinkin puoli vuotta, siis koko sen ajan kun ollaan tässä asuttu. Eilen meillä kävi talotehtaan lähettämä lvis-ihminen numero neljä (tai viisi, jos väärin asennetun iv-koneen takuukorjaaja lasketaan mukaan).  Ensimmäinen teki paljon sutta ja sai fudut, toinen korjaili suurimman osan mutta nosti jossain kohtaa tassut pystyyn kun sotkut ei vaan selviä, kolmas kävi ihmettelemässä ja selvityksensä perusteella lähetti tänne neljännen, ja itse soitin sen takuukorjaajan.

Viimeksi saunan ja pesuhuoneen matalan lämpötilan syyksi epäiltiin sitä, että vesi kiertää putkistossa väärään suuntaan. Tämän logiikan mukaan kaikki lämmin vesi menisi ensin kodariin, siitä pesuhuoneeseen ja viimeiseksi saunaan. Kierto käännettiin, mutta lämpötila saunassa ei juurikaan muuttunut. Eilen päädyttiin siihen, että jakotukin merkinnät on tehty väärin, ja se missä lukee S niin kuin sauna, ei olekaan sauna. S niinkuin sauna on käytännössä MH niinkuin makuuhuone. Meillä oli siis makuuhuoneen ja saunan merkinnät tehty ristiin, ja saunan lattialämmityskiertoa pystyi säätämään makuuhuoneessa olevasta termostaatista. Siis teoriassa, sillä termostaatithan eivät suurta osaa ajasta syystä tai toisesta edes toimineet. Eikö ole näppärää?

Uudet merkinnät ja toimilaitteen uusi paikka.

Kierto käännettiin viimeksi siitä missä lukee sauna. Tämä oli oikeasti siis makuuhuone+wc, joka alunperin kiersi oikein. Nyt se kiertää väärin. Sauna on aina kiertänyt oikein. Nyt se on jopa säädetty oikein, siis saunan asetuksille, ei makuuhuoneen. Tässä puolen vuoden aikana kierrot ovat olleet usein joko kokonaan kiinni tai ihan minimaalisesti auki -joka tapauksessa väärin.

Lisäksi säädettiin kattilaa, pumppua, lisättiin eristeitä, säädettiin jakotukkia. Vielä jäi epäselvyyksiä mm. tukilta lähtevien putkien kummallisesta järjestyksestä ja omituisista mittaustuloksista liittyen ilmamääriin. Tokihan muurametalojen lähettämä asentaja oli sitä mieltä ettei määriä ole mitattukaan (se on kuulunut meille), mutta mä olen kyllä itse ollut hyvin vahvasti paikalla silloin kun mittaus on suoritettu. Voi olla, että mitatessa putkistoissa on ollut puhallusvillaa tukkimassa ilman virtausta ja nyt kun sitä ollaan imuroitu iv-koneen suodattimesta pois (!), ilma kulkee putkistoissa paremmin. Miten iv-kanavissa sitten voi olla puhallusvillaa? Siten, että talotehtaan lvi-sankari jättää raitisilmakanavan ullakolle puhallusvillan sekaan avoimeksi, ja kokeillessaan iv-koneen toimintaa kone haukkaa villat sisään. Ilmamäärämittaaja toki huomasi ettei raitista ilmaa tule mistään, mutta vasta sen jälkeen kun oli pyörittänyt konetta hetken ja samalla imenyt lisää villaa putkistoihin. Toki on myös mahdollista että jompi kumpi on mitannut yksinkertaisesti väärin ja siten saatu omituisia tuloksia. Tämän osalta selvittely jatkuu.

Jottei tämä olisi riittävän selvää, lisätään nyt vielä että pumppu käynnistyy todella usein. Onko se normaalia vai epänormaalia, on vielä vähän auki.

Meillä on ollut tässä periaatteena sellainen, ettei kosketa mihinkään laitteisiin ennen kuin alkuperäinen asentaja (talotehdas) on saanut laitteensa sellaiseen kuosiin jossa niiden olisi pitänyt alkujaankin olla. Nyt kun on selvinnyt että jopa jakotukin merkinnät on tehty väärin, tämä periaate on ollut enemmän kuin hyvä. Mikäli oltaisiin itse säädetty mitä tahansa asetuksia tässä välissä, asiat olisi ehkä vielä enemmän sotkussa eikä ristiinmerkintää ehkä oltaisi huomattu tässäkään vaiheessa. Toki hienosäätöä tarvitsee jatkossakin tehdä, mutta jos lähtötilanne on, noh, aivan päin vittua, ei hienosäädöllä saavuteta yhtään mitään järkevää.

Tulipa tuossa eilen vielä mieleen, ettei painovoimainen ilmanvaihto, sähköpatterit, iso varaava takka ja puuhella oikeastaan ehkä olekaan yhtään huonoja vaihtoehtoja.

perjantai 6. joulukuuta 2013

Mitä sammakot tekevät talvella

Siis täh?

Varmaan jokainen bloggaaja seuraa jollakin tasolla millä hakusanoilla omaan blogiin päädytään. Toisten blogien hakusanojen ihmettely ei välttämättä ole muille järin mielenkiintoista, mutta koska osa hakusanoista on lievästi huvittavia, halutaan nyt jakaa nämä ihanuudet.

Perusjuttujen lisäksi tänne on päädytty hakusanoilla mitä sammakot tekevät talvella (ei hajuakaan), miten perustukset saviselle kaltevalle maalle (ei mitenkään?), tykin koron säätö, oravan paskaa välikatossa, kukonpierasu ja mulla paska talo. Lämmitysasiat ovat sotkussa vieläkin ja korjattavaa riittää, mutta ei nyt ihan noin ehdottomaksi aleta.

Tämän itsenäisyyspäivän teema on Splät. Vuorossa siis kipsilevyjen saumausta ja kittausta, myös katosta.

maanantai 25. marraskuuta 2013

Yläkerran riemunkirjavat värivalinnat

Ei kuulemma kelpaa. Mitä vikaa näissä muka on? Kysyn vaan.




Ilmeisesti pitää lähteä etsimään tapettia jossa on jotain sotkua tai heinää. Vitsit kun ois vielä silmää kaikelle hörpelölle.